Mitä on älykkyys 2.0?

Vanha älykkyys on tyhmyyttä

Aiemmassa blogikirjoituksessani pysähdyin tarkastelemaan, miten tekoälyn aikakausi on muuttanut sitä, mitä voimme pitää älykkäänä. Ennen älykkyys oli lineaarista, numeerista. Ennen kaikkea älykkyyden on ajateltu olevan yhtä kuin täydellinen, virheetön suoritus. Mutta maailma on muuttunut, ja koneet hoitavat lineaariset työtehtävät sekä numeerisen päättelyn puolestamme – koneiden kanssa meistä ei ole näiden rajoissa kilpailemaan.

Suuresti ihailemani liiketalouden professori, kyvykkyystutkija ja kirjailija Edward Hess toteaa raflaavasti: vanha älykkyys on tyhmyyttä, älykkyys 2.0 älykkyyttä.

Mitä on älykkyys – ja millaista on älykkyys 2.0?

Mitä sitten on uusi älykkyys – älykkyys tekoälyn aikakaudella?

Alla olevista taulukoista näet old smart / new smart -vertailun, jossa ns. “vanhaa älykkyyttä” verrataan älykkyys 2.0:aan.

Bullet pointeista näet, mitä uskomusta kohti automaattista ajattelua pyritään muokkaamaan (tiettyä ajatusta pyritään toistojen avulla automatisoimaan, jolloin se pikkuhiljaa muuttuu toimintaa ohjaavaksi uskomukseksi).

• Se, mitä tai miten paljon tiedän, ei määrittele minua, vaan se, millainen on kyvykkyyteni ajatella, kuunnella, olla yhteydessä ja yhteistyössä

• Uskomukseni eivät kuvaa todellisuutta – uskomukset ovat yleistyksiä siitä, millainen kuvittelen maailman olevan.

• En ole yhtä kuin ideani, ja minun tulee kyetä irtaantumaan omat uskomukseni egostani.

• Minun tulee kyetä avoimuuteen ja avarakatseisuuteen ja kohdella uskomuksiani hypoteeseina, joita on jatkuvasti testattava ja paranneltava uuden tiedon valossa.

• Epäonnistumiset ja virheet ovat oppimismahdollisuuksia.

Huomaa, että Hessin älykkyys 2.0 on varsin lähellä mm. Lalouxin teal-ideologian kompleksista maailmankuvaa (linkki Teal Suomen vieraskynäbloggaukseeni täällä!), monien muiden tulevaisuutta ennustavien teorioiden ohella. Mikään näistä teorioista ja näkemyksistä ei ole ylivertainen suhteessa toiseen, mutta ehkäpä voisimme yhteistuumin todeta, että inhimillisyyden aikakausi on täällä.

Mikä estää meitä olemasta älykkäitä 2.0? - 5 syytä

Mikä estää meitä olemasta älykkäitä 2.0? Mikä tai mitkä seikat voivat muodostua kehittymisemme esteiksi? Palataanpa jälleen hetkeksi Hessin pariin;

“We are cognitively blind, confirmation seeking and emotionally defensive and reflexive thinkers.

We operate more like a defensive closed system than a system open to disconfirming information, differing opinions, or new information that may challenge our stories about who we are and how the world works or to experimenting and opening ourselves up to learning from mistakes or failures.”

- Edward Hess

1. Ihminen ei ole rationaalinen ajattelija

Ihminen ei ole rationaalinen, järkiperäinen ajattelija, vaikka näin haluaisimmekin ajatella ja uskoa (tai oikeastaan; egomme haluaa). Emootioita, siis ihmisen tunnekokemuksia, ei voida eristää ajattelusta, jonka vuoksi ihmisen rationaalisuus on myytti.Olemme tietäviä ja ennen kaikkea tuntevia olentoja, ja usein päädymme toimimaan vaistojemme varassa. Skannaamme vaaroja, taistelemme ja pakenemme (jos ei fyysisesti niin sitten henkisesti). Tämän asian ymmärtäminen ja hyväksyminen on kriittistä, mikäli haluat kasvaa paremmaksi ajattelijaksi.

2. Olemme liian kiireisiä ajattelemaan

“Aina kiire, kiire, kiire jonnekin on..”, kuten laulussakin sanotaan. Hidastaminen mahdollistaa ajattelun laskeutumisen tietoisuuden syvemmälle tasolle – psykologi Daniel Kahneman kutsuu tätä nimellä systeemi 2. Siinä missä systeemi 1 ajattelumme perustuu tiedostamattomaan ajatteluun, reflekseihin, tapoihin ja rutiineihin, voidaan systeemi 2:ssa kriittisesti tarkastella automaattista ajattelua ja optimoida omaa toimintaa suhteessa tavoitteisiimme.

Jotta voisimme parhaiten saavuttaa tavoitteitamme, pyritään automaattista ajattelua muokkaamaan mm. seuraavilla osa-alueilla:

• egon hiljentäminen

• itsensäjohtaminen ja itsesäätely (aka ajatusten ja tunteiden johtaminen)

• reflektiiviset kuuntelutaidot

• emotionaalinen avoimuus ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen

3. Olemme sokeita ajattelijoita

Olemme kognitiivisesti sokeita (oma epärationaalisuutemme jää meiltä usein huomiotta). Etsimme vahvistusta asioille, joita pideämme totena – ja jätämme mielellämme kaiken sellaisen huomotta, joka ei sellaisenaan sovi maailmankuvaamme tai siihen, mitä pidämme totena!

4. Emme halua tutustua vastakkaisiin mielipiteisiin tai outona pitämäämme informaatioon

Toimimme kuten olisimme suljettuja systeemeitä. Emme siis ole valmiita kyseenalaistamaan tietojamme, tutustumaan vastakkaisiin ajatuksiin ja informaatioon, joka osoittaa aiemman tietomme vääriksi ja näin tietäjä/osaajaidentiteettimme ja egomme alttiiksi – jos olet lukenut Dweckin Mindset-teorian – tämä on juuri sitä! On tärkeää muistaa, että tietomme eivät määrittele arvoamme ihmisinä, vaan staattisuudesta irtaantuminen ja joustavuus avaavat mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisinä ja ajattelijoina.

5. Emme ole valmiita myöntämään virheitämme –

Emme halua myöntää erehtyneemme, siitäkään huolimatta, että epäonnistumiset ovat yksi tehokkaimmista tavoista oppia.

Pyrimme suojaamaan itseämme emotionaalisesti, emme halua näyttää tai kuulostaa tyhmiltä – emmekä missään tapauksessa halua olla väärässä. Toisinaan puolustaudumme vimmatusti hyökkäämällä heitä vastaan, jotka tekevät ajattelumme puutteet näkyväksi osoittamalla meidän olevan väärässä. Olemme siis usein mielummin oikeassa, kuin oppimassa. Haluamme tuntea olomme osaaviksi ja oikeissa oleviksi. Nämä uskomukset omasta kyvykkyydestämme suojelevat egoamme. Jatkuvasti muutoksessa olevassa maailmassa olisi kuitenkin syytä muistaa, ettei mikään ole varmaa; maailma muuttuu, tieto muuttuu! Näin ollen se, mikä toimi eilen, ei tänään ehkä enää toimikaan.

Vastaus ongelmiimme löytyy inhimillisyydestä

Inhimillisyys on ainoa tapasi varmistaa että pysyt relevanttina muuttuvan maailman tyrskyissä. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että laadukkaan ajattelun, oppimisen ja emotionaalisen yhtenäisyyden suurinta estettä ovat (kuinka ollakaan!) ego ja pelko. Voittaaksesi oppimisen esteet tulee siis hyväksyä ihmisen inhimillinen, erehtyväinen perusluonne.

Epäonnistumiset ja niistä oppiminen ovat kehittymisemme edellytyksiä. Älykkyys 2.0 edellyttää kykyä kehittyä ja kasvaa iteratiivisen oppimisprosessin myötä; ketterien kokeilujen, epäonnistumisten ja niistä oppimisen myötä – älykkyys 2.0 on kykyä ja nöyryyttä myöntää, että nyt kämmäsin. Älykkyys 2.0 on kykyä ja taitoa pohtia, mikä meni pieleen ja mitä siitä voin oppia. Älykkyys 2.0 on kykyä ja avoimuutta jakaa tätä tietoa läpinäkyvästi myös muille – kykyä asettaa oma ego alttiiksi yhteisen hyvän vuoksi.

Ihmistä ei ole tehty juoksemaan. Tai ehkäpä onkin. Muttei jatkuvasti ja kaiken aikaa. Laadukas ajattelu, älykkyys 2.0 vaatii pysähtymistä – ennen kaikkea niiden hetkien tunnistamista, joina on tärkeää pyrkiä nostamaan ajattelua systeemi 2 tasolle ja välttää toimimasta niinkuin on aina ennenkin toimittu, siinä maailmassa, joka oli totta silloin joskus.

Ja arvaa mitä: työelämän tulevaisuus on jo täällä

Viime vuosina olemme puhuneet paljon tulevaisuuden työelämätaidoista, mutta viimeistään 2020-koronakriisi on osoittanut, että tulevaisuus on jo täällä. Tämän päivän työelämä vaatii ensisijaisesti vahvoja ajattelutaitoja – niiden harjoittamisessa autan mielelläni juuri Sinua.

RAKKAUDELLA, CAMILLA

[Alkuperäinen blogiteksti on julkaistu 7.1.2021 osoitteessa www.muutosvalmius.com]

---

LÄHTEET:

• Dweck, C. 2006. Mindset - The new psychology of success. London: Constable & Robinson.

• Hess, E. Ludwig, K. 2017. Humility is the New Smart – Rethinking Human Excellence in the Smart Machine Age. *Based on study of the following sources: Greek philosophy, the scientific method, ,psychological science (cognitive, social, developmental, experimental, educational, clinical & positive), behavioural economics, critical and innovative thinking experts and several market-leading businesses, including Pixar Animation and Bridgewater Associates.

• Hess, E. 2016. Humility is the New Smart. *Sinulle, joille kirja on kaukainen ajatus, mutta haluat tutustua aiheeseen lyhyen videon kautta: https://www.youtube.com/watch?v=lIHBbuEQjKE

• Kahneman, D. 2011. Thinking Fast and Slow. New York: Farrar, Straus and Giroux.

• Laloux, F. 2014. Reinventing Organisations: A Guide to Creating Organisations Inspired by the Next Stage of Human Consciousness. Nelson Parker.